BSAG-erikoisliite

Maailman saastunein meri, Itämeri, tarvitsee konkreettisia pelastustoimia niin pian kuin mahdollista. Koska työhön tarvitaan kaikki yhteiskunnan eri tahot, on Baltic Sea Action Groupin (BSAG) rooli eri voimien yhdistäjänä hyvin merkittävä.

Helmikuussa 2012 ilmestynyt BSAG-erikoisliite kertoo lisää tästä tärkeästä aiheesta inspiroivien ja informatiivisten artikkelien kautta. Tasavallan presidentti Tarja Halonen uskoo yhteistyön voimaan. Koko artikkeli on luettavissa sivuillamme.

Tarja Halonen uskoo yhteistyöhön

Hyviä ihmisiä on kaikkialla

Itämerta ei pelasteta yksin valtioiden välisillä sopimuksilla. Siihen tarvitaan myös yrityksiä, kansalaisjärjestöjä  ja aktiivisia kansalaisia. Onneksi maailma on muuttunut  niin, että meillä kaikilla on mahdollisuus kantaa vastuumme, sanoo presidentti Tarja Halonen.

Presidentti Tarja Halosen toinen ja viimeinen kausi  kestää enää kolmisen viikkoa. Itämeri ja sen pelastaminen  nousi korkealle presidentin toisen kauden asialistalla.
– Helsinkiläisenä meri on minulle luonnollinen asia. Ja kuvataideharrastukseni ansiosta olen ollut useana kesänä Seilin saarella maalauskurssilla. Siellä Saaristomeren tutkimuskeskuksen ihmiset ovat pitäneet huolta meistä  ja vahvistaneet vakaata uskoamme, että Itämerta pitää  suojella, presidentti Halonen hymyilee.

Presidentti Halosen ”Itämeri-CV” onkin melkoisen vaikuttavaa  luettavaa. Hän on nostanut Itämeren esille puheissa, valtiovierailuilla, huippukokouksissa ja tapahtumissa.
Yksi merkittävistä ponnistuksista on vuoden 2010 Helsingissä  järjestetty Baltic Sea Action Summit -huippukokous (BSAS). Presidentti Halonen esitteli idean Itämeren  huippukokouksesta presidenttifoorumissa huhtikuussa 2008.
Ensimmäiset kontaktit oli otettu Halosen ja  pääministeri Matti Vanhasen Itämeren rantavaltioiden  päämiehille lähettämässä uuden vuoden tervehdyksessä,  jossa he toivoivat yhteistyön tiivistämistä Itämeren  tilan parantamiseksi.  Palaute oli rohkaiseva, ja monien vaiheiden jälkeen löytyi oiva tapa yhdistää valtioiden, yrityksien ja kansalaisyhteiskunnan voimat. Presidentti Halonen,  pääministeri Vanhanen ja BSAG kutsuivat koolle BSAS:n.

Ei mikään läpihuutojuttu

Itämeren alueen maitten korkeimpien poliittisten päättäjien ”houkutteleminen” Helsinkiin ei Halosen mukaan ollut  läpihuutojuttu.
– BSAS-prosessin pyrkimys konkreettisiin tuloksiin oli varmasti yksi tärkeä tekijä siihen, että saimme  niin merkittävän joukon kasaan. Huippukokoukset ovat  näkyvä osa prosessia, mutta suurin osa työtä tehdään  niiden välillä. Sitoumuksia pitää seurata myös, ja  siinä Baltic Sea Action Group tekee hyvää työtä, Halonen  sanoo.

BSAS:n ensimmäisenä vuosipäivänä koettiin iloinen  yllätys kun Venäjän pääministeri Vladimir Putin esitti Halosen kautta kutsun järjestää seuraava huippukokous  Pietarissa. BSAG otti haasteen vastaan, ja järjestelyt  ensi syksyn kokousta ovat käynnissä.
– Otin asian esille tammikuussa vieraillessani Moskovassa  sekä presidentti Medvedevin että Putinin kanssa. Korkean tason huippukokous on erinomainen asia niin Itämerelle  kuin Venäjällekin.

Hyvä asiat etenevät yhteistyöllä

Kahden vuoden takaisessa Helsingin huippukokouksessa  osallistumisen edellytys oli Itämeren tilaan konkreettisesti vaikuttavan sitoumuksen tekeminen. Pietarissa jatketaan  samaa käytäntöä.

Halosen mukaan Helsingin BSAS oli merkittävä myös  siksi, että se kokosi yhteen Itämeren alueen valtion ja hallitusten päämiehiä sekä yritysten, tieteen ja  kansalaisjärjestöjen edustajia.
– Nykyaikaisessa maailmassa hyvät asiat etenevät, kun eri tahot ovat aikaisempaa luonnollisemmin ja  tiiviimmin vuorovaikutuksessa. Ennen ajateltiin, että  viisaat ihmiset tekevät päätöksiä, ja hyvä sade valuu  alaspäin. Nyt ollaan tajuttu, että asiat kehittyvät  myös kulkiessaan alhaalta ylös.
Jotta ideat saadaan kulkemaan ”väärään” suuntaan, tarvitaan aktiivisia ja rohkeita ihmisiä niin poliittisten päättäjien kuin yritysjohtajien joukossa.

Presidentti  Halonen korostaa kansalaisjärjestöjen aktiivista roolia sateen suunnan muutoksessa.
– Kansalaisjärjestöjen toiminta on vaikuttanut yrityksiin, ja ne ovat nähneet aivan oikein, että kestävässä kehityksessä  on suuria kasvumahdollisuuksia. Yritykset ovat ymmärtäneet, että vihreä ja sininen talous ei merkitse köyhyyden  jakamista, vaan kulutuksen uudelleen suuntaamista ja uusia innovaatioita.
– Muutos vaati tietysti myös aktiivisia kansalaisia,  koska vuorovaikutus syntyy esimerkiksi kuluttamisen  ja äänestämisen kautta. Meillä kaikilla on oma vastuumme,  mutta uskon että hyviä ihmisiä on kaikkialla.
Presidentti Halonen on ollut varsin vaitonainen tulevaisuuden  suunnitelmistaan presidenttikauden jälkeen. Sen verran  hän raottaa salaisuuden verhoa, että aikoo jatkaa  toimintaansa kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä.
– Jatkan Itämeri-asioissa aktiivisena kansalaisena ja YK:n kestävän kehityksen korkean tason paneelin  puheenjohtajuuteni tukee sitä työtä.